Hiljaa me olemme muuttuneet
hyvin oudoiksi ja vieraiksi.
Meistä on tullut muita,
uusia mieliä vanhojen paikalle.
Joskus meillä oli yhteiset unet,
ovet auki mennä ja tulla.
Meillä oli sama sydän ja samat silmät.
Nyt meillä on toistemme varjot,
unettomuus ja lukkoja lukoissa.
Minä yritän tarttua käteesi,
löytää tien takaisin sinuun,
mutta sinä vedät sormesi pois.
Sinä lukitset minut ulos.
Minä koputan,
minä kaipaan.
